Glider Lady

Day 41 – Taidetta, maalailua ja teoksia

Aamulla ensimmäisen buukkaamaan yksi lisäyö hotelliin. Vapaata oli, ja sama huone saatiin myös pitää.

Treffit aamupäivällä keskustaan jokirantaan, jossa lentonäytöksen oletimme olevan. Minua alkoi kovasti epäilyttää, kun mitään ei näy vaikka aika kuluu. Tapahtumasta oli somessa todella vähän tietoa saatavissa, ja missä kohtaa pitkän joen yllä näytös olisi. Sain lopulta pojat vakuuttuneiksi, ettei täällä tapahdu mitään, joten otimme taksin Spilven kentälle.

Spilven kentällä oleva terminaali harvinaisesti auki. Ostimme liput ovelta taidenäyttelyyn. Jo itse rakennus sinällänsä on taidenäyttely.

Itse rakennuksessa ja näyttelillä olevissa tauluissa oli paljon katseltavaa ja ihailtavaa. Taulut olivat yhtä värikkäitä, iloisia ja eläviä kuin rakennus. Taas taksin kyytiin ja kentälle, jos siellä tapahtuisi jotain.

Voi että on kaunista!

Kentällä meno oli kuin markkinoilla. Telttaa toisensa vieressä. Taidetta, käsityötä, krääsää, “makkaraa ja olutta” tyyliin. Ilmassa ei paljoa tapahtunut. Viime yö Riikan yöelämässä ja päivän helle alkoivat painaa meitä kaikkia aika nopeasti. Tämäkö on paikallinen käsitys lentonäytöksestä?

Ensimmäisenä alkoi taivaalta tippua rättisorsia.
Joita kävi tiputtamassa tämä.
Seuraavan ohjelmanumeron pitkän odottelun jälkeen tarjosi tämä, mikä teki todella, siis todella todella monta, “lähetymisharjoitusta” kentälle. Masussa ja pepussa Latvia 100 tekstit.
Juuri vietetyn EFNU 80 v. juhlien ja ilmassa olleiden harjoituslentojen myötä nämä eivät ihan hirveästi säväyttäneet. Yhteen ääneen totesimme, että olisivat nyt vaan jääneet maahan.

Tuon yhden koneen kun olin bongannut maasta heti paikalle tultuamme, en odottanut muuta kuin sitä. Mutta olisiko se menossa taivaalle, vai vaan parkissa alueella. Kaikkien pinna oli vähissä, ja Aaro katosi tiedusteluretkelle, ja saikin selville koneen liikehdintäajan. Nyt oli jotain mitä odottaa.

Savun hälvettyä. (Vaikea varmaan arvata kuvakavalkadin perusteella, mikä minua kiinnostaa.)

Tämä taiteilija maalasi teoksensa tavallansa, ja tuosta tavasta pidän oikein kovasti. Tahtoo itsekin.

Hyvästit humulle ja saadun elämyksen myötä takaisin terminaalialueelle.
Terassin katolle huuhtomaan pölyjä kurkusta ja kuvaamaan itselleni ostamiani tuliaisia, ja ihailemaan platan maisemia ja tapahtumia.

Takaisin kaupungille ja kartsalle. Kengäpohjia on kulutettu viime päivinä niin, että ahdistaa. Mutta paljon on nähty, ja koettu, ja hauskaa ollut jokaisen talsitun kilometrin edestä.

Pieniä punaisia. Strawberry margarita ja Himo Ride.
Ruokailun jälkeen vaeltelua pitkin kaupunkia. Kaunista, lämmintä, elämäniloa ja menoa, tai edes elämää yleensäkään. Kivaa.
Ei please …