Glider Lady

Day 40 – Matka jatkuu

Kohtalaisen huonosti nukutun yön (sänky oli kova, tyyny huono, huoneessa ei ollut ilmastointia, eikä seinissä eristeitä vaimentamassa naapurihuoneen keskustelua, mutta päivän varoituksella ei tarjontaa enää paljoa ollut) jälkeen hotellin aamiaiselle, mikä oli vain kohtalainen, ja takaisin kohti lentokenttää. Mopo, eikun mopo, karkasi käsistä, ja yön yli reissu Kuressaaressa vaihtui uusien kenttien valloituksesksi, ja nokka kohden etelää.

Matkalla Kuressaaresta Spilveen jäi allemme Ruhnun ruohokenttä ja venesatama.
Spilven kentälle laskuun 32:lle. Kenttä on parhaat päivänsä nähnyt, ja rullaus perunapellossa olisi irrottanut heikommin kiinni olevat paikat hampaista. Ja se taival oli pitkä.
Ensimmäisenä tankille, niin on se hoidettu alta pois, jotta pääsemme huomenna jatkamaan matkaa sujuvasti kohti Visbytä.
Briefing rakennus ei ole niin loistealias ulkoa päin, mutta ihan sisäsiisti : )
Vanha terminaalirakennus on todella näyttävä.

Taksilla, mikä on todella edullista Latviassa, kohti hotelliamme Radisson Blu Elizabeteä. Check innissä allekirjoitus lomakkeeseen, jossa vakuutamme olevamme “covid19-vapaita”. Kamat nopeasti huoneeseen ja kohti aulabaaria ja huuhtelemaan matkapölyjä pois kurkusta.

Paikallista. Maultaan ihanan pehmeää, makeahkoa ja semi täyteläistä, kivan pehmeillä kuplilla joita melko vähän. Mukava juotava.
Pikainen tsekki maisemiin moottoriavusteisten potkulautojen kanssa.
Kato, meidän konehan se siinä postattuna Nummelan purjelentäjät WhatsApp ryhmään. Kesti hetken aikaa miettiessä, että jokin ei nyt tässä täsmää, mutta mikä. Hetkinen, ei me olla sitä sinne laitettu. What?!

Aaro ja Timo ovat lentäneet Aaron ultralla Spilveen. Maailma, varsinkin lentomaailma, on näköjään todella pieni. Toisistamme tietämättä meillä oli sama kohde, ja vielä samana päivänä. Teimme treffit vanhaankaupunkiin, ja he tulivat ravintolaan, jossa jo olimme.

Sinisimpukoita kermaisessa kastikkeessa. Dumplings. Sushilajitelma.
Long Island Tea. Aperol Spritz. Ja jotain mitä Aaro tarjosi.

Illan mittaan meille selvisi, että Spilven kenttä on suljettu lähes koko seuraavan päivän 100 v. ilmaishowta tapahtuman ja lentonäytöksen vuoksi. Joten huomenna emme kotiin pääsekään lähtemään. Ei aikaista herätystä tai muita rajoitteita yön vieton suhteen. Joten matka jatkui jalan kohti Rigan yöelämää. Aaro johdatti meidät pimeään kellariin, josta löytyi kiva pieni baari ja B52. Ei ollut sitä tilatessa mitään hajua mitä tuleman pitää, juoma valittiin nimen perusteella. Ja kyllä maistui.

Baaria pyöritti todella mukava nuori nainen, jolle tarjosin yhden. Kaikkea sitä tulee matkamuistona kotiin kannettuakin …