Luomisen tuskaa

Intoa ja energiaa täynnä. Luovuuden käyttäminen ja sen seurauksena jonkun tuottaminen tai aikaan saaminen on ihanaa. Varsinkin kun edellisestä kerrasta on pitkä aika. En edes muista kuinka pitkä aika. Liian.

Tyhjä paperiarkki eteen, kynä käteen. Sitten vaan mielikuvat ja ajatukset takaraivosta paperille ja ruudulle. Siinä kohtaa alkoi tuska. Mitä pidemmälle päivä kului, sitä ahdistuneemmaksi olo muuttui. Se ei ollutkaan niin helppoa, kuin mitä luulin. Jämähdin, aivot lukossa ja solmussa. Oliko tämä tässä?

 Edes pakomatka kauppaan lounasta metsästämään ei auttanut. Saaliskin oli heikko.

Blogin synnyttämistä kartellessa eksyin etsimään kuukkelista (kirjoitetaan myös Google) lentoaiheisia kappaleita. Elektroniikkaähkyn myötä matkapuelimeni on hiljaisella. Puheluita jää paljon huomaamatta ja jouduin soittelemaan takaisin. Mutta jos tulisin sen verran ähkystä ulos, että laittaisin luuriin ilmailuaiheisen kappaleen soittoääneksi. Haku päällä.