Day 99 – Vatuttaa, ja fuck you, almost all
Mä en enää jaksa pähkäillä, meneekö “day” numerointi per postaus vai per päivä, koska tämä perusajatus katosi jo aikaa sitten; postaus per päivä. Nyt vaan ottaa deepisti se, että kun avautuuu jollekin, jota luulit todella ystäväksi, niin vedetään matto alta siinä kohtaa kun vauhti on
Day 98 – Jälkilöylyt
“Hej sötnos” värmer mig varje gång lika mycket. Tack Kentsu!
Day 97 – Hehkuu
Metsän keskellä kun asuu, niin ei tule lähdettyä erikseen luontoon liikkumaan, kun on osa luontoa koko ajan. Mutta tänään jatkoin aamuisen koulunpenkillä istumisen jälkeen rannalle. Edellisen kerran tuoksut niin elävästi vielä mielessäni. Aurinko buustaa luonnon värit sellaiseen loisteeseen, että silmiin sattuu, ja syksy hohtaa parhaimmillaan.
Day 96 – Harjun huipulla
Kaunis päivä talkoiden merkeissä. Hauskaa oli. Pitkästä aikaa tämän porukan kanssa koolla. Oli tosi kiva nähdä näitä lentäjäkavereita. Ensi kautta odotellessa! Mutta muuten malttia kehään. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Ja tarkoituksensa. Hengitä hitaasti ja syvään. Sulje silmät, ja kuuntele vaikka lempisoittolistaa ajatuksella samalla kun
Day 95 – Helpompi hengittää
Vihdoin tuuli laantui, ja nyt voi taas hengittää. Ympärillekin on helmpompi katsoa ja näkee paremmin, ja selkeämmin.
Day 94 – Syysmyrsky
Vastatuuli on niin kova, että on ihan turha yrittää eteenpäin. Parempi pysyä paikoillaan, tai antaa tuulen painaa taaksepäin, ja odotella myrskyn laantumista. Ei sitä ukuisesti voi jatkua. Hengittäminenkin on melkein mahdotonta. Joten parempi olla hiljaa ja antaa ajatusten vain pyöriä.